Innovoinnin työkalut, osa 1/3: Aivoriihi (Brainstorming ja Brainwriting)

Uuden kehittäjä-moduulin Innovaatio-osaamisen kurssilla pääsin kokeilemaan erilaisia ideoinnin työkaluja käytännössä ryhmämme kanssa.

Idean syntymisen siemenvaiheessa auttaa, kun on keksittynä jokin rajattu aihealue josta ideoita on tarkoitus synnyttää. Sen jälkeen onkin aika laittaa hihat (tai aivot) heilumaan. Aivoriihi on nimittäin volyymilaji.

Brainstorming -menetelmä

Alex Osborn tunnustetaan Brainstorming-metodin isäksi, sillä hän kirjoitti ideoinnista ja luovasta ongelmanratkaisusta alan klassikoksi nousseen teoksen; Applied imagination, vuonna 1953, jossa ensimmäisen kerran esitteli menetelmänsä.

Brainstorming -aivoriihessä on tarkoitus kokoontua joukolla synnyttämään ideoinnin aihioita. Paljon. Tässä lajissa määrä korvaa laadun, ja erään teorian mukaan vasta noin 70 idean jälkeen aivomme alkavat kehittelemään kokonaan uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja ongelmiin. Ryhmässä innovatiivisuus tiivistyy ja ideoita voidaan täydentää ja yhdistellä tiimiläisten kesken.

Tärkeintä on, ettei tässä vaiheessa ammuta alas kenenkään ideaa. Kritisoinnin vuoro tulee myöhemmin. Tarkoitus on kirjata kaikkien ajatukset ylös ja osallistaa jokaista ryhmän jäsentä ideoimaan. Sitä varten ryhmässä kannattaakin olla yksi henkilö, joka keskittyy ideoinnin sijaan täysin prosessin eteenpäin viemiseen ja osallistaa muita ryhmäläisiä matkassa. Eli tarvitaan Fasilitaattori. Hänen tehtävänään on kannustaa ryhmää jopa villeihin ja liioiteltuihin ideoihin.

Fasilitaattori madaltaa ideoinnin kynnystä

Fasilitointi on taitolaji sinänsä, sillä siinä tarvitaan hyvää ihmistuntemusta ja kykyä lypsää tiimiltä parhaita mahdollisia ideoita kysymällä aihealueeseen liittyviä avoimia ja relevantteja kysymyksiä. Fasilitaattori on ikään kuin puheenjohtaja, kapellimestari ja tsemppari, kaikki yhdessä.

Brainwriting 6-3-5 -menetelmä

Lähtökohdiltaan Brainwriting on saman kaltainen kuin Brainstorming. Idean isän kunnian saa tämän menetelmän kohdalla saksalainen Bernd Rohrbach, joka kirjoitti aiheesta saksalaiseen lehtijulkaisuun vuonna 1968.

Brainwriting- menetelmässä tarvitaan 6 henkilöä, jotka kirjoittavat kukin paperille 3 ideaa… Arvaatkin jo kenties; 5 minuutissa! Sen jälkeen ryhmäläiset vaihtavat papereita keskenään, antaen oman ideapaperinsa esimerkiksi oikealla puolella istuvalle vieruskaverille. Sitten tehdään sama uudestaan. Kaiken kaikkiaan kierroksia käydään läpi 6, joiden jälkeen uusia ideoita on oletettavasti syntynyt 108 kpl puolessa tunnissa!!

Lopuksi…

Kerro ihmeessä omista kokemuksista, mikäli käytät tai olet jo käyttänyt Brainstorming- ja Brainwriting -menetelmiä! Olisi hienoa kuulla muilta käytännön kokemuksia.

P.S. Kokeneimmat konkarit saavat halutessaan jättää omat ideoinnin vinkkinsä kommentteihin 😉

Seuraavassa postauksessa perehdyn vielä yhteen, mielenkiintoiseen ideoinnin menetelmään. Aluksi epäilin kyseisen metodin toimivuutta, sillä se on prosessina hiukan edellä mainittuja työläämpi omaksua. Kuitenkin järjestelmällisessä rakenteessa piilee nimen omaisesti sen nerokkuus. Menetelmän sisäistettyä ymmärtää, että se on kuin edellä mainitut brainstorming ja brainwriting yhdessä, potenssiin korotettuna ja steroideilla varustettuna. Pysy mukana tilaamalla blogini, niin et missaa yhtäkään postausta!

Julkaissut Midos

Tervetuloa blogiini. Olen liiketalouden opiskelija Haaga-Helia Ammattikorkeakoulussa ja elämänurani musiikkibisneksen parissa tehnyt. Blogissani pohdin opiskelemiani aiheita. Kaikki mielipiteeni ovat omiani, eikä Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ole sidoksissa niihin millään tavoin. ------------------------------------------------------------- Welcome to my student blog. I study business economics and finance in Haaga Helia University of applied sciences. Views expressed here are not supported by Haaga-Helia university but are solely my own.

Kommentoi

Design a site like this with WordPress.com
Aloitus